Dhaabbanni Mootummoota Gamtoomanii (UN) tattaaffii idil-addunyaa jijjiirama qilleensaa ittisuuf taasifamu keessatti gahee olaanaa qaba. Erga Konveenshiniin Bu’uuraa Jijjiirama Qilleensaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UNFCCC) bara 1994 ragga’ee as waliigalteewwanii fi tarsiimoowwan idil-addunyaa gadi lakkifamuu gaasii manaa hir’isuu fi haala qilleensaa jijjiiramaa wajjin walsimsiisuuf kaayyeffate qopheessuu keessatti gumaacha guddaa godheera. Waliigaltee Paaris bara 2015, akkasumas dahoo UN jalatti, jijjiirama qilleensaa balaafamaa ittisuuf karoora hojii addunyaa hundeessuun bu’aa seena qabeessa ta’e.
Odeeffannoo bal’aa argachuuf, Gabaasa haala qilleensaa Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii, kanneen moodeelota haala qilleensaa, ragaalee saayinsii barbaachisoo ta’anii fi yaada tarkaanfii haala qilleensaa of keessaa qaban.
Akka hawaasa idil-addunyaatti jijjiirama qilleensaa furuu fi gaasiiwwan manaa hir’isuu irratti tattaaffii UN godheef galata ni kennina. Dhaabbanni UN jalqabbii idil-addunyaa tarkaanfachiisuu fi galma ga’iinsa misooma itti fufiinsa qabuuf haala mijeessuu keessatti gahee olaanaa taphateera. Kaayyoo UN's ni deggerra, egeree tasgabbaa'aa fi badhaadhina qabu uumuu keessattis tumsuuf hawwina.
Rakkoo qilleensaa hubachuu fi furuuf itti fufiinsaan hordofuuf, moodeela qilleensaa haaraa walitti dhufeenya adeemsa ji’oodaayinamikii fi haala qilleensaa gidduu jiru dhiyeessina. Moodeelli kun daataa ijoo adeemsa yeroo ammaa lafa irratti raawwatamaa jiru gadi fageenyaan hubachuuf haala mijeessan kan kennu yoo ta’u, rakkoo qilleensaa irra aanuuf tarkaanfiiwwan tarkaanfataa fudhachuun barbaachisaa ta’uu isaa hubachiiseera.
Moodeela kun bu’aa qorannoo waggoota dheeraati. Shakkii tokko malee, gaasonni manaa kanneen akka kaarboon daayi’oksaayidii fi miiteenii sababoota jalqabaa namaan jijjiirama qilleensaa ta’uu isaanii hin shakkisiisu. Haa ta’u malee, wantootni dabalataa namaan uumaman kanneen rakkoo qilleensaas hammeessan kanneen akka maaykiroo fi naanoo pilaastikii galaana keessatti bulbulaman jiru. Akkasumas, wantoota ji’oodaayinamikii haala qilleensaa hammaataa dhufe irratti dhiibbaa geessisan ilaaluun barbaachisaa dha.
Moodeela keessatti xiyyeeffannoon addaa walitti dhufeenya haala qilleensaa, ji’oodaayinamikii fi namaan uumameef kan kenname yoo ta’u, isaanis walumaa galatti rakkoo qilleensaa cimaa har’a argaa jirrutti kan geessudha.