HAWAASA SAAYINSII

Waltajjii walabaa deeggarsa saayintistootaa, qorattootaa, ogeeyyii fi beektotaatiin tola ooltota pirojektii Hawaasa Kalaqaa biyyoota 180 irraa wal ijaaraniin hundaa'esababoota dhugaa jijjiirama haala qilleensaa sochii dhala namaa wajjin wal hin qabanne adda baasuu, furmaata barbaaduu, fi adeemsa pilaaneetii kanarratti raawwatamaa jiru ummata bal’aaf odeeffannoo dhugaa ta’e kennuudhaan galma tokkoon dandeettii saayinsii tokkoomsuudhaaf.
Climate problems

RAKKOOWWAN

Rakkoo idil-addunyaa jaarraa 21ffaa keessaa inni guddaan jijjiirama qilleensaa guutuu addunyaa yoo ta’u, kunis waggoota kurnan darban keessatti daayinamiksii saffisaan guddachuu balaa guddaa isaatiin kan calaqqisudha.
Gochi namaan uumamu kun haala ikoloojii pilaaneetii kanaa irratti dhiibbaa kan qabu yoo ta’u, dhiibbaan inni haala qilleensaa irratti qabu garuu xiqqaadha. Qabxiilee fi hangi dhiibbaa adeemsi koosmii fi ji’ooloojii adda addaa jijjiirama qilleensa addunyaa irratti qabu hunda hubachuu dhabuun rakkoo balaa qilleensaa dhufuuf jiru xiqqeessanii ilaaluutiif sababa ta’a.
Jijjiiramni qilleensaa addunyaa dachee irratti uumame irra caalaa adeemsa astronomikaalaa fi marsaa isaanii irraa kan maddedha. Marsaan kun waan hin oolledha. Seenaan ji’ooloojii pilaaneetii keenyaa kan agarsiisu, lafti irra deddeebiin marsaa walfakkaataa jijjiirama qilleensaa addunyaa fi ji’oodaayinamiksii mudachuu isheeti.
Climate problems

GALMA

Dhiibbaa fi adeemsa marsaa balaa pilaaneetii uumu adda baasuun tooftaalee mijataa argachuu fi jijjiirama qilleensaa fi ji’oodaayinamiksii duubatti hin deebine ittisuun lubbuu namoota biliyoonaan lakkaa’aman baraaruuf gargaara.

HOJIIWWAN

Yeroo balaa addunyaa marsaa astiroonomiitiin dhufutti akkaataa, hariiroo, adeemsa kutaalee lafaa adda addaa keessatti mul’atan adda baasuu.
Mallattoolee jijjiirama qilleensaa marsaa kanaan duraa adda baasuu
Haala pilaaneetiin keenya bara marsaa balaa haala qilleensaa darbe keessa ittiin darbite hundeessuu
Madaallii balaa fi tilmaama jijjiirama gara fuula duraa haala qilleensaa fi ji’oodaayinamiksii odeeffannoo waa’ee marsaa balaa kanaan duraa argame irratti hundaa’uun
Uummata naannoo sodaachisaa ta’etti argamuuf adeemsa akeekkachiisa balaa uumamaa yeroo eeggatte qindeessuu
Balaa addunyaa kana ittisuuf tarkaanfiiwwan sirreeffamaa barbaaduu

NAANNOOWWAN BARBAACHISAN

Qorannoo Haala Qilleensaa
Fiiziksii hawaa
Qorannoo Galaanaa
Qorannoo Haala Qilleensaa Bar-durii
Dhiibbaa jijjiiramni qilleensaa sirna ikoo fi fayyaa namaa irratti qabu
Malawwan balaa tilmaamuuf gargaaran
Ji’oofiziksii
Qorannoo Kirkira Lafaa
Qorannoo Voolkaanoo
Ji’ooloojii
Haayidirooji’ooloojii
Qorannoo Kuufama Cabbii
Ji’ookiraayooloojii
Ispeeloloojii
Ji’ookeemistirii
Keemistirii atmoosferii
Maagneetoostraatigiraafii
Stratigraphy kuufama kuwaaternarii
Paaliyoontoloojii
Fiiziksii Lafaa
Ji’oodaayinamiksii
Kirkira Keessoo Lafaa
Ji’oomakaaniksii
Fiiziksii
Fiiziksii paartiikilii
Fiiziksii aduu
Astiroofiiziksii
Astiroofiiziksii niwutiriinoo
Koosmooloojii
Pilaaneetooloojii
Heliyooseismooloojii
Asterooseismooloojii
Qorannoo aala qilleensaa pilaaneetii
Makaaniksii samii fi kanneen biroo hedduu

GAAFFILEE IRRA DEDDEEBIIN GAAFATAMAN

1
Maaliif itti makamuun na barbaachisa?

Yaadni dogoggoraa baay’inaan namoonni haala qilleensaa irratti dhiibbaa geessisu jedhu, dameewwan saayinsii sababa dhugaa jijjiirama damee hundaa lafa keessatti uumamu qoratan akka hin guddanne ni gufachiisa. Kanaafuu, dandeettii saayinsii tokkoomsuuf hirmaannaan saayintistoota amanamoo fi namoota hawaasa keessatti dammaqiinsa qaban hundaa murteessaadha. Haala kanaan furmaata argannee balaa addunyaa ittisuu dandeenya. Itti gaafatamummaan lubbuun jiraachuu hunda dhala namaa tokkoon tokkoon nama dhuunfaa irratti hundaa’a.

2
Eenyuutu qooda fudhachuu danda’a?

Ogeessota damee hojii adda addaa, saayintistoota, qorattoota, barattoota ykn eebbifamtoota yunivarsiitiiwwan addaa mata dureewwan armaan olitti ibsamanii. Qorannoo bal’aan hojiiwwan adda addaa of keessaa qabu , gargaarsi tokkoon tokkoon namaa ni barbaachisa. Jijjiiramni qilleensaa fi ji’oodaayinamiksii rakkoo nama pilaaneetii kanarra jiru hunda miidhu waan ta’eef, jalqabbiin kun namoota hundaan hojiirra oole, gosa ogummaa isaanii osoo hin ilaalin.

3
Hirmaannaaf kaffaltii kaffaluun qabaa? Kaffaltiin miseensummaa ni jiraa?

Pirojektiin kun kan daldalaa fi maallaqa argachuuf kan kaayyeffate miti. Sochiiwwan hundinuu kaka’umsa ofii isaaniitiin, carraaqqii fi qabeenya ofii isaaniitiin yeroo boqonnaa isaaniitti namoota hawaasa keessatti dammaqiinsa qabanii fi ogeeyyii addunyaa mara irraa dhufaniin guutummaatti kan qindaa’an yoo ta’u, lubbuu dhala namaa biliyoonaan lakkaa’amu baraaruuf kan kaayyeffate dha. Kaffaltiin miseensummaa hin barbaachisu.

Balaa qilleensaa lubbuun jiraachuu namoota biliyoonaan lakkaa’amu irratti dhufu ittisuun aantummaa olaanaadha. Kanaafuu sadarkaa ce’umsaa irrattis ta’e Hawaasa Kalaqaa keessatti keessatti naannoowwan saayinsii dursi kennamuuf kun maallaqaa fi deeggarsa daangaa hin qabne hawaasa guutuu irraa ni argatu.

4
Maaltu narraa barbaadama? Gargaaruuf maal gochuun dandaʼa?

Kallattii fi bal’inni hirmaannaa keessanii fedhii fi dandeettii galma waloo galmaan ga’uuf gumaachitanu qofa irratti hundaa’a. Sababoota dhugaa jijjiirama qilleensaa ibsuu keessatti gargaaruu dandeessu: yaada keessan gaaffii fi deebii irratti ibsuu, tamsaasa kallattii fi marii irratti hirmaachuu, odeeffannoo hiriyoota keessanii fi ogeeyyii biroo gidduutti babal’isuu. Yookiin qorannoo tokko irratti hirmaachuu ta’uu danda’a: gargaarsa gorsaa, muuxannoo fi meeshaalee wal jijjiiruu, xiinxala daataa, ogbarruu ykn barruu barreessuu irratti dammaqinaan hirmaachuu. Gara fuulduraattis yeroo waltajjiin kun guddachaa dhufuu fi dandeettiin saayinsii tokko ta’aa dhufuun piroofaayilii hojiiwwanii babal’isuuf, furmaata teeknikaa fi injinariingii barbaaduuf, akkasumas adeemsaafi walitti hidhamiinsa gadi fagoo qorachuuf karoorfannee jirra. Kaka’umsaa fi yaada bifa hirmaannaa irratti qabdan kamiyyuu ni simanna.

5
Naannoowwan qorannoo dursi kennamuuf eenyutu murteessa?

Itti gaafatamummaan naannoowwan dursi kennamuuf filachuu guutummaatti kan tokkoon tokkoon qorataa, saayintistii ykn ogeessa galma waloo galmaan ga’uuf gumaacha gochuuf murtoo murteesseeti. Isin hubannoo galma waloo irratti hundaa’uun mata-duree kam irratti dandeettii saayinsii keessan mul’isuu akka barbaaddan qofa murteessitu.

6
Yeroo hangamtu narraa barbaadama?

Yeroon hirmaannaa guutummaatti fedhii fi dandeettii pirojekticha keessa lixuu fi xiyyeeffannoo itti kennuu keessan irratti hundaa’a. Yeroon daangeffame hin jiru. Kun qunnamtii yeroo gabaabaa isin jalqabdan, ykn yeroo isiniif mijatutti garee waliin walqunnamtii idilee ta’uu danda’a.

7
Hawaasa saayinsiitiif galma fi kaayyoo qorannoo eenyutu kaa’e?

Galmi fi kaayyoon kan murtaa’e dhugaa jijjiirama qilleensaa fi ji’oodaayinamiksii, guddina balaa uumamaa sochii dhala namaa wajjin wal hin qabanneeniidha. Akka Utubaaleen Hawaasa Kalaqaa jedhanitti, itti gaafatamummaan nageenya mirkaneessuu fi lubbuu namoota hunda baraaruu tokkoon tokkoon namaa irratti argama. Lubbuun Namaa gatii olaanaa qaba.

NI AFEERRA
saayintistoota, qorattootaa fi ogeeyyii damee xiinxala daataa fi istaatistiksii fedhii qaban hunda, gosa ogummaa isaanii osoo hin ilaalin.

Hawaasa saayinsiitti makamaa

Yoo hirmaachuu barbaaddan, gaaffii gaafachuu barbaaddan, ykn odeeffannoo qooduu barbaaddan, maaloo iimeelii [email protected] ykn unka yaadni itti kennamu fayyadamaa:
HAWAASA KALAQAA
Nu Qunnamaa:
[email protected]
Amma dhuguma namni tokko waan heddu hojjachuu danda'a!
EGEREEN FILANNOO DHUUNFAA  TOKKOON  TOKKOON NAMAA IRRATTI HUNDAA'A!